Säveltäjä, sanoittaja, toimittaja, kirjailija
Syntynyt Pielavedellä 13. heinäkuuta 1925
Kuollut Helsingissä 14. lokakuuta 2003 lyhyen sairauden murtamana
Jauhiaisen toimiessa yhteistyössä Klaus Salmen kanssa Salmi käytti yleensä salanimeä K. Kurki. Jauhiainen laati elokuvakäsikirjoituksiakin.
Tunnetuimpia omia sävellyksiä ja sanoituksia: jenkka Kenen syy sekä tangot Kotiseutuni ja Satu ruskeista silmistä. Teostosta saatujen tietojen mukaan Lauri Jauhiaisella on julkaistuja teosmerkintöjä (sävellyksiä ja sanoituksia) 843 kappaletta.
Tunnetuimpia sanoituksia: Olavi Virran tangot Punatukkaiselle tytölleni ja Joen toisella puolella, Toivo Kärjen tangot Marja-Leena (kaksi eri sanoitusta) ja Ei onni ole lahja.
Tunnetuimpia suomennoksia: konserttitango Sinitaivas (Blauer Himmel, säv. Josef Rixner), laulelma Odotathan, kukkani (Comm’ un p’tit coqu’licot = Kuin pieni silkkiunikko, säv. ”Claude Valery”), valssi Carmen Sylva (säv. Iosif Ivanovici) sekä beguine Perfidia (säv. Alberto Dominguez).
Jauhis
Poika Peltonen
Tarmo Ponsi
Lauri Vuorre
Ruusuja hopeamaljassa (1977)
Kuplettimestarit ja mestarikupletit (1985)
Pale Saarinen: Lauri Jauhiainen oli monipuolinen kynämies. Selvis 4/2003, s. 38—39.
Nekrologi, Helsingin Sanomat ke 22. lokakuuta 2003
75-vuotispäivähaastattelu (Ilpo Hakasalo), Helsingin Sanomat to 13. heinäkuuta 2000
FENNICA-tietokanta (kirjat)
”Lyhytelämäkertojen” aloitussivulle
© J. J. Marjanen & Viihdemusiikin Ystävien Seura ry, joulukuu 2003